Konstit on monet!

Olet varmaan kuullut sanonnan,että monesti yksi vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia! Olen samaa mieltä.Myrkkyjä saadaan kyllä kylliksi,itse en halua niitä kasveihin juurikaan työntää.Äitini ja anoppini ovat myös innokkaita "kukkahulluja",heiltä olen saanut paljon vinkkejä kasvien hoitoon.Kevätlannoituksen ropsautan kyllä säkistä ,samoin syyslannoksen,mutta siinä välillä lannoitan nokkosvedellä,kananmunan kuorilla,kahvinporoilla ym Nokkosvettä teen heti alkukesästä,kun nokkoset ilmestyvät.Kerään sankkoon niin paljon nokkosia kun löydän/sankkoon mahtuu,päälle tavallista sade/raanavettä reunaan asti ja annetaan muhia ainakin viikko.Laimennan noin 1/10 kasteluvedeksi ja samalla myös suihkuttelen kirvat ja huonovointisen näköiset kasvit Tekee muuten terää.

Rastasverkkoja en halua käyttää,sillä minulla ei riittäisi sisua tappaa kiinni jääneitä lintuja.Esim.tyrnissä vanhat

 cd/dvd-levyt toimivat pelättimenä oikein hyvin.

Hyvin on saaneet marjat rauhassa kypsyä.Marjapensaista yritän vaan ennättää poimia marjat ennen rastaita.



Omenoita en myrkyttele mitenkään.Sato ei ole suuri,kaikki ennättää hyvin syödä
 ennen talvea.Vaan eipä ole puutkaan vasta kuin 4-vuotiaita.

Syksy näkyy myös kukkapenkkien värityksessä,suurin osa syyskukkijoista on kelta-tai oranssisävyisiä.

Syksy tulee,sille ei voi mitään!Näin elokuun puolivälissä yöt ovat jo mukavan viileitä,päivällä lämpenee vielä pariinkymmeneen asteeseen.Aamulla on aina mahtava kaste maassa ja illalla nousee pelloilta usvaa.Ei syksykään ole ollenkaan hassumoi vuodenaika.Kukkapenkeissä kukkii vielä kaikenlaista,daaliat ovat parhaimmillaan,syysleimutkin kukkivat vielä.Pihlajan alle ruukkuun laittamani tuoksuherneet kukkivat nätisti ja ruusutkin työntävät uusia nuppuja.

Lisää kuvateksti

 Syysleimujen kukinta kärsi ensin kuivuudesta,nyt sade on vahingoittanut niitä.Härmää ei onneksi ainakaan vielä ole ilmennyt.

 Anopilta saamani,vanhaa kantaa oleva daalia on jaksanut kukkia jo monta vuotta ruukussa.Talveksi vien juurakot varaston alla olevaan pieneen kellarikopukkaan.

 Tuoksuhernettä kylvin ensimmäistä kertaa.Kukat hurmaavat keveydellään ja tuoksullaan.Lannoittaa täytyy kyllä muistaa säännöllisesti.

Lisää kuvateksti

Daaliat kasvoivat ensin tosi huonosti,kesäkuuhan oli tosi kylmä.Heinäkuussa kasvu sitten pyrähti käyntiin ja nätisti asettelemistani aluista tuli varsinainen viidakko.Vielä kun värilaput hävisivät jossain vaiheessa,jäi osa mataloista daalioista penkin keskelle,siis isojen taakse.Mutta sieltä ne tunkevat kukintojaan toisten välistä.

Kärhöt jatkavat myös kukintaansa,kun vaan muistaa lannoittaa joka kastelukerralla.

Lisää kuvateksti

Lisää kuvateksti

 Kyllä kukintansa kukkinutkin voi olla kaunis,tässä kärhön tyylinäyte kukinnan jälkeen.

Lisää kuvateksti

Pallerolaukat,joita kylvin syksyllä ja alkukesästä ihmettelin,mistä ruohosipulia on ilmaantunut niin kamlasti penkkiin,kukkivat mysö vielä viimeisiään.Punatähkät(tässä valkoista) aloittelevat vasta kukintaansa.




Syyslannoitesäkki odottelee jo varastossa,kohta on aika ravita marjapensaat,omenapuut ja perennat talven varalle.Toivottavasti tulevana talvena olisi edes vähän lunta koko ajan kasvien suojana.



JA  sipulikuvastot on tulleet,yhdessä naapurin Päivin kanssa tilaamme varmaan taas aika lastin tulppaaneja,narsisseja ym kaunista ilahduttamaan meitä keväisellä kukinnallaan.

Kesä 2014

Tänä kesänä riesana oli ensin lämmin toukokuu,jolloin kaikki kasvit (lumettomasta talvesta selvinneet) läksivät hyvin kasvuun,tosi kylmä kesäkuu ja rutikuiva heinäkuu.Ainakin täällä Savossa sadepilvet kyllä kiertelivät,mutta sadetta ei juurikaan saatu kuukauteen.
Ensimmäistä kertaa kasvamaan laittamani tomaatin taimetkin kituivat koko kylmän kesäkuun,olin jo heittämässä ne pois kun viimein lämpeni ja kasvu lähti taas vauhtiin.

Tämän kesän ylpeydenaiheitani oli mm. tämä anoppini sisarelta saatu purppuramiekkalilja.Hänellä se on talvehtinut jo monta vuotta,saa nähdä kuinka se pärjää täällä vähän pohjoisempana.Kukinto on todella kaunis ja sirompi kun normaalissa miekkaliljassa.

Samaiselta Lealta sain vuosi sitten tämän vanhaa kantaa olevan,punajuuren värisen daalian.Talvehtiminen kellarissa meni hyvin ja nyt se koristaa daaliapenkkiäni paraatipaikalla.Muita daalioitani "päätä pitempänä" ja rotevampana se on todella näyttävä kukka.

Tämän Peach-ruusun ostin vahingossa,luulin ostavani Queen Elisabethin juurakoita,mutta itseasiassa väriltään tämä sopiikin paremmin penkkiini.Lisää kuvateksti

Takapihalla meillä kasvaa kolme tyrniä,suurimpana niistä tämä cd-levy-puu.Nyt ,neljäntenä vuotena näyttää nimittäin siltä,että marjoja tulee ensimmäistä kertaa,enkä halua jakaa niitä rastaitten kanssa.Kokeilempa siis tätä naapurini suosittelemaa konstia,ainakin raakileet on saaneet olla rauhassa.Lisää kuvateksti

Lisää kuvateksti

Viime syksynä kukkapenkkiin ruukuista kippaamani ja mullan alle peittelemäni kärhöt selvisivät myös yllättäen talvesta.Meinasin jo luopua toivosta ennenkun elonmerkkejä alkoi ilmaantua viimeinkin kesäkuussa.



Oli kuivassa kesässä ainakin yksi hyväkin puoli,lehtokotiloita ei juurikaan näkynyt,ehkä nekin kärsivät vähälumisesta talvesta ja kuivasta kesästä.

Uutena kokeilin myös pioniunikkoa,kauan kesti ennenkun taimet alkoivat kasvaa,mutta vauhti olikin sitten huimaa.Ja mikä parasta,samasta pussista kylvetyistä siemenistä tuli varmaan kymmentä erilaista unikkoa.Upeita kaikki.

 Tässäpä muutamia upeita unikoita

Lisää kuvateksti